tiistai 16. helmikuuta 2016

MATKATTIIN ITÄVALTAAN

Heloou kaikki!


Minä ja kaverini varattiin joulukuun alussa matkat Itävaltaan moikkaamaan sinne vaihtoon lähtenyttä

 ystäväämme, ja viikko sitten palattiin ihan mahtavalta viiden päivän reissultamme. Vierailimme siis 

Itävallan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Grazissa, mikä on suunnilleen Tampereen kokoinen

 opiskelijakaupunki vuorten keskellä laaksossa. Säät suosivat meitä, ja saatiin nauttia neljä päivää

 viidestä auringosta ja plussakeleistä. 


Tsekattiin Grazin maisemat ylhäältä Schlossbergiltä, käytiin yliopistolla, katsottiin Sevillan parturia

 Grazin oopperatalossa, tanssittiin teknomusiikkiin, kärsittiin seuraavana päivänä tupakanhajuisista

 vaatteista ja hiuksista, tilattiin saksaksi ruokaa, shoppailtiin Primarkissa asioita, mitä emme

 tarvinneet, ja mikä parasta, vaihdettiin tyttöjen kanssa kuulumiset pitkän ajan jälkeen.


Pitkästä aikaa pääsi käyttämään saksankieltä, ja löysin taas uuden varteenotettavan vaihtoehdon

 kaupungista, mihin joskus voisin muuttaa asumaan. Matkustaminen on parasta mitä tiedän.
1. & 2. & 3. Hauptplatz, Graz. 4. Grazin upean oopperatalon sisältä, jossa tunsin olevani alipukeutunut kaikkien iltapukujen keskellä.

1. Toinen kuva oopperasta. 2. Schlossbergiltä, jossa on tuo iso kellotorni. 3. Ruokaa (jälleen kahvilassa, jossa saa polttaa sisällä... ei kiva) 4. Sarjakuvakahvilan take away -kahvi.

1. Viimeisen päivän brunssilta, missä meitä palveli maailman ystävällisin tarjoilija. 2. Haha, toi yksinäinen penkki huvitti. 3. Oopperatalo ulkoa. 4. Maisemakuva Schlossbergiltä, johon piti tunkea oma naama... :D



sunnuntai 14. helmikuuta 2016

VALENTINES DAY BRUNCH

Ihanaa ystävänpäivää ja sunnuntai-iltaa!

Mun ajatukset ystävänpäivästä jakaantuvat vähän kahteen. Toisaalta on hienoa, että ystäviä varten on

 kalenterissa kokonainen juhlapäivä. Toisaalta mun mielestä se saattaa juurikin aiheuttaa monille

 paineita, että ystävänpäivä on kerran vuodessa. Jos ei ole ystäviä lähellä, joiden kanssa viettää 

kyseistä päivää, kehtaako näyttäytyä ihmisten ilmoilla yksin. Tai, jos tuona kyseisenä päivänä ei vaan

 ole sillä tuulella, että haluaisi juhlistaa ystävien kanssa, on väistämättä surkea ystävä ja ihminen

 (niitä päiviähän on varmaan meillä kaikilla aina joskus, ja se on täysin normaalia).

 
 Musta ystävänpäivä pitäisi olla joka päivä. Itsekin 

tulee välillä huomattua, kuinka upeita ystäviä mulla oikein onkaan ympärilläni, mutta en ole

 muistuttanut heitä siitä. Kaikissa hetkissä tulisi osoittaa kiitollisuuttaan ystäviään kohtaan. Emme

 pärjäisi elämässä ilman heitä. Toivottavasti teillä kaikilla on rakkaita ihmisiä ympärillänne, ja

 muistatte osoittaa sen heille useamminkin kuin kerran vuodessa.

♥♥♥