sunnuntai 23. helmikuuta 2014

PERFORMANCE TIPS

Balettiakatemialla oli eilen hiihtolomakurssin päätteeksi tanssiesitys Aleksanterin teatterin salissa. 

Pääsin esiintymään pienessä pas de deux -numerossa, pienissä joutsenissa, variaatiollani Diana and 

Acteonista sekä nykytanssin ryhmänumerossa, jota meille harjoitti vieraileva opettaja. 

Esiintymisfiiliksissä vieläkin leijaillen päätin koota teille omat neuvoni esiintymiseen. Tottakai 

minulla on itsellänikin vielä paljon opittavaa esiintymisestä, mutta ehkä nämä minun rutiinini ja

 vinkkini auttavat jotakuta siellä!



Erittäin tärkeää on tietenkin varata riittävästi ja vähän enemmän aikaa valmistautumiseen. 

Lämmittelyyn ja venyttelemiseen suosittelen varaamaan tavanomaista enemmän aikaa, jotta varmasti 

pystyy näyttämään lavalla parhaansa, ja säästyy mahdollisilta haavereilta tai loukkaantumisilta.

 Itselläni lämmittelyaika on suhteellista ja vaihtelee keskimäärin 1,5-2 tunnin välillä. 



On hyvä tehdä valmiiksi itselleen kevyet ja tutut eväät etukäteen. Esiintymispäivänä kannattaa ottaa 

varmanpäälle, eikä kokeilla uusia ruokia, sillä koskaan ei tiedä kuinka kroppasi niihin suhtautuu. Itse 

välttelen kaupassa käyntiä ja valmistan esimerkiksi leivän tai smoothien itse. Syö ajoissa ennen

 näytöstä, jotta ruoka ehtii laskeutua, eikä olosi lavalla tunnu raskaalta, mutta sinulla on kuitenkin 

riittävästi energiaa tanssia. Muista myös riittävä nestetankkaus(ja tähän liittyen vessakäynti ajoissa

 ennen lavalle menoa).



Varaa, jos vain mahdollista, ylimääräisiä esiintymisvarusteita matkaan. Jos sattumalta jokin katoaa tai

 rikkoutuu, sinulla on varalle toinen. Itselläni on tapana kuljettaa esiintymisiin mukana turhankin

 paljon tavaraa mukana, mutta tähän mennessä siitä ei ole ollut kyllä haittaakaan, sillä pahinta olisi, 

jos juuri oman vuoron kohdalla trikoihin ilmestyisi reikä tai tossun nauha katkeaisi eikä 

varavarusteita olisi mukana. Katso siis myös jo edellisenä päivänä huolella, että kaikki varusteet ovat

 puhtaita, ehjiä ja varmasti laukussasi mukana!



Tee mielikuvaharjoitus vähintään kerran ennen esitystä. Itselläni on tapana kerrata numeroni 

useampaan kertaan läpi silmät kiinni ihan harjoitusperiodeista hetkeen ennen lavalle astumista. Niille,

 joille tämä mielikuvaharjoittelu ei ole tuttua: kertaa askel askeleelta esiintymisnumerosi läpi 

mielessäsi, silmät suljettuina. Näe itsesi onnistumassa vaikeimmissakin kohdissa. Muista kaikki 

korjaukset, joita harjoittajasi on sinulle antanut. Mielikuvaharjoittelu on melkein yhtä tärkeää kuin 

fyysinen harjoitteleminenkin! Kilpaurheilijatkin käyttävät harjoitusmetodia suorituksiinsa 

kilpailuissa.



Odottaessani kulisseissa vuoroani muistelen vielä kertaalleen kaikki ohjeet, jotka minulle on annettu. 

Etenkin, jos esiinnyt useammassa numerossa esityksen aikana, on hyvin tärkeää pitää keskittyminen 

yhdessä tanssinumerossa kerrallaan. Omalla kohdallani haastetta on keskittymisen pitämisessä

 laskuissa ja askelissa, kun se tahtoisi todella herkästi unohtua yleisöön ja niin sanottuun 

"esiintymispilveen". 

 

Rentoutan kasvoni sormilla pyörivin liikkein otsasta ja poskipäistä. Tämä tapa minulle on jäänyt 

pahasti päälle Kuopio tanssii ja soi -kurssilta, kun opettajamme kehotti meitä näin tekemään ennen 

vuoroamme esiintyä Valohallissa. Näin kasvolihakset rentoutuvat eikä hymy näytä luonnottoman 

kireältä. Jos sinusta tuntuu tyhmältä ilmehtiä ja sormeilla naamaasi kulisseissa, voit vaihtoehtoisesti 

peittää käsillä kasvosi ja vuoroin avata silmäsi ja suusi aivan auki ja taas rutistaa tiukaksi mytyksi.


Muista eläytyä! Tanssista nauttimisen näyttäminen on erittäin tärkeää. Itse ainakin tylsistyn nopeasti

 seuraamaan esitystä, jossa ei esiinny tulkinnan tulkintaa. Ole itsevarma ja ota lava haltuun jo

 astuessasi lavalle. Virheet ja unohdukset kuuluvat esiintymiseen, eikä niiltä voi välttyä loputtomiin.

 Virheen sattuessa jatka ilmeenkään värähtämättä. Jokainen kommellus vie ainoastaan lähemmäksi 

täydellistä suoritusta! Muista miksi tanssit, ja nauti jokaisesta hetkestä täysillä, sillä hetkesi lavalla

 menee ohi nopeammin kuin luuletkaan!




tiistai 18. helmikuuta 2014

MUUTOSTEN TUULET PUHALTAA

*******



*******



*******

Blogissani avautuu nyt ikään kuin kirjan seuraava luku. Niin paljon on muuttunut näiden 

neljänkymmenenyhdeksän päivän aikana, jolloin minusta ei ole blogini puolella kuulunut tai 

näkynyt. 

Niin paljon on myös pysynyt ennallaan. Jo jonkin aikaa poissa ollessani ehdin tosissani suunnitella 

blogini lopettamista. Kuitenkin kun tänne taas päädyin (alunperin ilmoittamaan asiasta täällä) en vielä

uskallakaan sanoa sitä. En ole palvellut teitä lukijoita ja muita elämästäni jollain asteella 

kiinnostuneita tyyppejä tosiaankaan hyvin. Anteeksi. Todella. Enkä myöskään itseäni, sillä juuri 

tälläkin hetkellä kirjoittaessani terveystiedon ylppärit muistuttavat minua lähestymisestään sängyllä 

lojuvan kirjani muodossa. Suomeksi sanottuna motivaationi taisi nousta useamman pykälän tätä 

blogia kohden(toisin kuin ylppärreitä, heh..) ja nähtäväksi siis jää herääkö blogini henkiin vai

 muuttuuko se haamuksi. 


 Tosissaan, monet asiat ovat kohdallani muuttuneet. Ensinnäkin, olen muuttanut. Kyllä, aivan oikein,

 olen muuttanut nimittäin yksin asumaan Helsinkiin! Toiseksi, samassa vaihtui koulu. Kyllä, taaskin

 aivan oikein, minä, lukion toista vuotta käyvä, erittäin hyvässä lukiossa opiskellut tyttö menin ja 

muutin, jonka vuoksi vaihdoin myös lukiota lähemmäksi nykyistä asuntoani. Kolmanneksi, miksi 

nämä muutokset? -13 vuoden tanssihistoriani Lahden Musiikkiopiston tanssilinjalla päättyi, kun otin 

seuraavan askeleeni siirtyessäni kokonaan Helsingin Balettiakatemian saleihin. Neljänneksi, hiukseni 

ovat lyhyet. No, eivät monenkaan mielestä oikeasti lyhyet, mutta puolesta selästä ne poikkaistiin

 olkapäille ylttäviksi. Tykkään! Vaikkakin tämän taukoni aikana ne ovat jo ehtineet kasvaa...

 Viidenneksi... Hmm... Luulenpa, ettei viidettä suurempaa muutosta olekaan. Ainiin joo... Niin kuin 

ylempää luittekin, olen lukion toisella eli wanha, mutta en tanssinut wanhojentansseja. Tähän minulla

 ei ole selitystä siltä kannalta, että en olisi halunnut tanssia niitä. Päinvastoin melkein huulta purren 

seurasin yleisöstä kavereideni tanssiaisia ja tykkäilin miljoonista instagram ja facebook-

päivityksistä... Hahah, olen katkera, kyllä! Mutta ehkä toteutan tämän ensi vuonna, ehkä.



Toivoisin teiltä, rakkaat lukijani, jotka vielä jaksatte tämän postaukseni loppuun asti lukea 

siitäkin huolimatta, että postaustaukoni on ollut todella pitkä, sekä teiltä, jotka tänne eksyitte 

jotakin muuta kautta, että kirjoittaisitte kommenttiboksiin mulle apuja, kuinka voisin täyttää

 toiveitanne täällä blogini puolella. Postausehdotuksia tai rohkeimmat voitte jopa kertoa, 

yritänkö turhaan elvyttää tätä blogia vai olisiko jo aika lopettaa. 

Kiitos♥

Hieman aktiivisempaa päivittelyä instagramissa: hennajasmine !