tiistai 16. helmikuuta 2016

MATKATTIIN ITÄVALTAAN

Heloou kaikki!


Minä ja kaverini varattiin joulukuun alussa matkat Itävaltaan moikkaamaan sinne vaihtoon lähtenyttä

 ystäväämme, ja viikko sitten palattiin ihan mahtavalta viiden päivän reissultamme. Vierailimme siis 

Itävallan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Grazissa, mikä on suunnilleen Tampereen kokoinen

 opiskelijakaupunki vuorten keskellä laaksossa. Säät suosivat meitä, ja saatiin nauttia neljä päivää

 viidestä auringosta ja plussakeleistä. 


Tsekattiin Grazin maisemat ylhäältä Schlossbergiltä, käytiin yliopistolla, katsottiin Sevillan parturia

 Grazin oopperatalossa, tanssittiin teknomusiikkiin, kärsittiin seuraavana päivänä tupakanhajuisista

 vaatteista ja hiuksista, tilattiin saksaksi ruokaa, shoppailtiin Primarkissa asioita, mitä emme

 tarvinneet, ja mikä parasta, vaihdettiin tyttöjen kanssa kuulumiset pitkän ajan jälkeen.


Pitkästä aikaa pääsi käyttämään saksankieltä, ja löysin taas uuden varteenotettavan vaihtoehdon

 kaupungista, mihin joskus voisin muuttaa asumaan. Matkustaminen on parasta mitä tiedän.
1. & 2. & 3. Hauptplatz, Graz. 4. Grazin upean oopperatalon sisältä, jossa tunsin olevani alipukeutunut kaikkien iltapukujen keskellä.

1. Toinen kuva oopperasta. 2. Schlossbergiltä, jossa on tuo iso kellotorni. 3. Ruokaa (jälleen kahvilassa, jossa saa polttaa sisällä... ei kiva) 4. Sarjakuvakahvilan take away -kahvi.

1. Viimeisen päivän brunssilta, missä meitä palveli maailman ystävällisin tarjoilija. 2. Haha, toi yksinäinen penkki huvitti. 3. Oopperatalo ulkoa. 4. Maisemakuva Schlossbergiltä, johon piti tunkea oma naama... :D



sunnuntai 14. helmikuuta 2016

VALENTINES DAY BRUNCH

Ihanaa ystävänpäivää ja sunnuntai-iltaa!

Mun ajatukset ystävänpäivästä jakaantuvat vähän kahteen. Toisaalta on hienoa, että ystäviä varten on

 kalenterissa kokonainen juhlapäivä. Toisaalta mun mielestä se saattaa juurikin aiheuttaa monille

 paineita, että ystävänpäivä on kerran vuodessa. Jos ei ole ystäviä lähellä, joiden kanssa viettää 

kyseistä päivää, kehtaako näyttäytyä ihmisten ilmoilla yksin. Tai, jos tuona kyseisenä päivänä ei vaan

 ole sillä tuulella, että haluaisi juhlistaa ystävien kanssa, on väistämättä surkea ystävä ja ihminen

 (niitä päiviähän on varmaan meillä kaikilla aina joskus, ja se on täysin normaalia).

 
 Musta ystävänpäivä pitäisi olla joka päivä. Itsekin 

tulee välillä huomattua, kuinka upeita ystäviä mulla oikein onkaan ympärilläni, mutta en ole

 muistuttanut heitä siitä. Kaikissa hetkissä tulisi osoittaa kiitollisuuttaan ystäviään kohtaan. Emme

 pärjäisi elämässä ilman heitä. Toivottavasti teillä kaikilla on rakkaita ihmisiä ympärillänne, ja

 muistatte osoittaa sen heille useamminkin kuin kerran vuodessa.

♥♥♥



sunnuntai 31. tammikuuta 2016

SUNDAY MOOD

Hellou!

Mun viikko on mennyt ohi silmissä koulua käydessä ja opettaessa. Musta on niin mahtavaa, että heti

 kun aloitti opiskelemaan tanssinopettajaksi, erilaisia työmahollisuuksia ja sijaisuuksia on alkanut

 satelemaan eri suunnilta aivan eri tavalla, kuin silloin kun oli vielä lukiolainen. Eilen lupauduin

 sijaistamaan luokkakaverini lastentanssitunteja. Kaikkein vähiten olisin arvannut, että lupautuessani

 kertaluontoisesti sijaistamaan hänen tuntejaan, eräs toimittaja yllättäen valokuvaisi tanssituntiani...

 Toivon, etten löydä itseäni lehtiartikkelista lähipäivinä, sillä siihen jos mihin olin vähiten varautunut

 :D No, niinhän se aina tuppaa olemaan, että kun jotain vähiten osaa odottaa, se tapahtuu juuri silloin.
Tänään olen vain siivoillut ja pyykännyt, ja jatkosuunnitelmassa olisi katsoa pari jaksoa Housea. Yksi

 koulutehtäväkin voisi olla tän päivän tehtävälistalla, mutta katsotaan saanko aikaiseksi aloittaa...

 Jotenkin sellaset tehtävät, joissa deadline häämöttää monen kuukauden päässä, on hämmästyttävän

 hankala saada aloitetuksi.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille, palaillaan asiaan taas ensi viikon puolella!

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

MIKÄ MUSTA TULEE ISONA?

Moikka piitkästä aikaa!

Niin kuin olette huomanneetkin, olen ollut aika monta kuukautta kirjoittelematta tänne. Ajattelin, että

 vaikken enää kirjoittaisikaan tähän blogiin, säilyttäisin kuitenkin lukuoikeudet tänne, jotta vanhoja

  tekstejäni pääsisitte yhä katsomaan. No, minulle iskikin nyt sellainen fiilis, että kyllä mä haluaisin

 vielä koittaa aktiivisesti postailla täällä. Nyt kun olen kunnolla jo asettunut Ouluun, ja kaikki pyörii

 rutiininomaisesti ympärillä, en usko minulla olevan esteitä kirjoittamiseen niin kauan kun minulla

 vain riittää aihetta siihen. 


Tässä ajassa on kerinnyt tapahtua vaikka ja mitä. Järkevimmäksi tavaksi lähestyä jälleen tätä blogia,

 koen kertoa hieman tämän hetkisistä opiskeluistani, jotka starttasivat viime syksynä.
 
Opiskelen siis Oulun ammattikorkeakoulussa tanssinopettajaksi, pääaineenani baletti. Syksyllä 2015

 luokallani aloitti 15 showtanssijaa ja 2 balettitanssijaa. Koulutus on nelivuotinen. 


Minusta on huvittavaa, kun ihmiset kysyvät minulta seuraavia kysymyksiä: "Mikä sinusta siis oikein

 tulee ammatiltasi koulutuksen jälkeen?" "Mitä te teette koulussa?" ja "Tanssitteko ollenkaan itse?".

 Minusta tulee baletinopettaja, eli tulen opettamaan balettia. Koulussa opiskelemme niin teoria-

aineita, kuten esimerkiksi pedagogiikkaa, kieliä ja yrittäjyyttä, kuin itse tanssiakin. Tullakseni 

hyväksi tanssinopettajaksi, minun on teoreettisen tiedon lisäksi saatava kokemusta esiintymisestä, 

treenaamisesta, kehonhuollosta yms yms yms. Toisaalta, itsekin olen melko pihalla siitä, mitä vaikka

 tradenomiopiskelijat opiskelevat. Taikka insinöörit. Hekin varmasti ihmettelevät sitä, etten minä 

tiedä mitä he tekevät. :D


Koulussani on 100% läsnäolopakko. Verraten esimerkiksi yliopistoon, jossa voidaan opiskellan etänä,

 minun koulussani kaikille tunneille on osallistuttava. Tähän asti melkein joka päivä on ollut

 tanssitunteja puolet koulupäivästä ja teoriaa toinen puoli. Minulle sopii erittäin hyvin, ettei 

kovinkaan usein ole sellaisia päiviä, jolloin olisi pelkästään teoriatunteja. Olen enemmän käytännön

 ihminen, ja väsyn helposti paikallaan istumiseen. Ihanaa, että koulussa saa tanssia! Siihen, että 

tanssiminen tapahtuu nykyisin kouluaikana, eikä enää iltaisin on kyllä ollut totutteleminen. Viime

 vuonna minulla oli yksi vapaapäivä viikossa, ja illat kuluivat treenatessa. Nyt minulla on kaksi

 vapaapäivää viikossa, ja illatkin ovat treenien osalta vapaita. Olen koulupäivän jälkeen yhä hieman

 hämilläni siitä, että minulla ei ole mitään tekemistä. Olen hieman haaveillut aloittavani jonkun uuden

 tanssilajin harrastamisen koulun ulkopuolella, mutten ole vielä osannut päättää minkä. 

Olen päässyt koulun puolesta esiintymään jo pariin kertaan, ja tänä keväänä koulussamme toteutetaan

 iso balettiproduktio, Huonosti vartioitu tyttö. 


Kaiken kaikkiaan olen nauttinut opiskeluistani täällä todella paljon. Saan opiskella juuri sitä, mistä

 pidän. Minulla on pätevät opettajat. Saan tanssia koulussa balettia ja monia muitakin tanssilajeja.

 Mieleni on avartunut. Olen oppinut paljon uutta. Uskon, että tämä koulutus tulee olemaan yksi 

elämäni kohokohtia. 


Toivottavasti palataan taas pian asiaan! Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!


keskiviikko 19. elokuuta 2015

ROOM TOUR

 Moikka!

Olen ehtinyt asua Oulussa parisen viikkoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille ei tarjota yksiöitä, 

joten jouduin tyytymään soluun. Kokemukseni soluasumisesta Helsingissä ja nyt täällä Oulussa ovat

 kuitenkin olleet positiivisia. Viihtyminen riippuu kämppiksistä, ja minun kohdallani on ollut hyvä

 tuuri molemmissa kaupungeissa. Huoneeni on pieni, mutta viihtyisä. Kuljetimme edellisestä

 asunnostani vanhat huonekaluni, joten suurta muutosta edelliseen huoneeseeni ei ole. Aion panostaa

 sisustukseen, kun muutan ensimmäiseen yksiööni. Otetaan vilkaisu pikkuiseen kämppääni.


 



sunnuntai 16. elokuuta 2015

BALETTIPUKUNI

Ihanaa sunnuntaita kaikki♥

Mä lupasin teille Kreikka-postauksessa tulevan vielä toisenkin postauksen reissusta, mutta mun

 koneeni kaikki kuvat ylläripylläri katosi koneelta, kun se käväisi huollossa viikko sitten... Ehkä näin

 kokemuksien kautta opin tästä lähin siirtämään kuvat suoraan tikulle. No, enempää matkakuvia ette

 siis valitettavasti saa, mutta mä kuvailin teille tänään ahkerasti muita juttuja, eli pian tulossa jo uutta

 postausta ;)

Päätin kuvauttaa teille kaikki tällä hetkellä käytössä olevat balettipukuni, ja kertoa mistä ne ovat ja

 mitä itse niistä pidän. Toivottavasti tämä postaus vastaa teidän kysymyksiinne, mutta kysykää

 ihmeessä, jos jokin jää mietityttämään.

Yumiko

Pidän todella paljon Yumikojen laadusta. Kaikki yumikoni ovat nylonia, joka venyy jonkin verran

 käytön myötä, mutta on silti tukevaa. Kaikissa puvuissani on vuorikangas, eli niistä ei näy läpi.

 Yumikon koot eroavat toisistaan hyvin vähän. Ylävartaloni ei ole kovinkaan pitkä, joten kaksi

 yumikoani ovat kokoa xs, mutta oikeanpuoleinen on esimerkiksi m, ja se pysyy päällä hyvin, eikä

 näytä tai tunnu paljoa isommalta kuin toiset pukuni. Suurta plussaa yumikoissa on mallien ja värien

 monipuolisuus.

Plume

Nämä puvut on tilattu DanceDirectiltä. Hinta-laatusuhde on kohdillaan, sillä puvut ovat edullisia,

 mutta eivät kyllä kestä montaa vuotta: saumat alkavat purkautua ja kangas venyä. Henkilökohtaisesti

 ei siis lempimerkkini, mutta malleja ja värejä löytyy laajasti. 

Capezio

Nämä puvut ovat Footlightista. Laatu on hyvä, eivätkä puvut ole kalliita. Vasemman puoleisista

 puvuista haluan mainita sen verran, että tykkään avoselkäisestä mallista tosi paljon, mutta vaikka

 koko onkin oikea, ei puku ole kaikkein turvallisin päällä (hihat voivat siis tipahtaa).

Bloch

Pidän erittäin paljon näistä puvuista. Molemmissa malleissa on luonnostaan korkeat jalansuut,

 materiaali on mukavaa yllä ja joustaa. Toinen puku on Dance Directistä, toinen Blochilta.

 So Danca, Wear Moi, Piruetti

So Dancan musta, pitsinen puku on Tanssitarvikkeesta. Puku on tosi mukava päällä ja istuu hyvin. Jo

 muutaman käyttökerran jälkeen onnistuin huomaamattani saamaan pitsiyläosaan pienen reiän, mutta

 muuten puku on pysynyt erittäin hyvässä kunnossa. Ihan vinkkinä voin sanoa, että pitsi- ja mesh-

 kankaiset puvut kannattaa antaa kuivua huoneilmassa, ei kuivauskaapissa tai -rummussa.


Wear Moin puku oli viime vuonna Balettiakatemialla ryhmäpukumme. Noin vaaleaa väriä en itse

 olisi tilannut, mutta olihan se ihan raikas valinta ryhmäpuvuksi. Puku on pysynyt tosi hyvänä, vaikka

 vuoden ajan sitä tuli pestyä kahdesti viikossa. Suosittelen Wear Moin balettipukuja, laadusta

 kannattaa maksaa!


Tanssiessani suurimman ajan tanssihistoriastani Lahden Musiikkiopiston tanssilinjalla, tilasimme

 ryhmäpukumme aina Piruetista. Tämä tummansininen puku on jo mooonta vuotta vanha, mutta

 iästään huolimatta yhä yksi käytetyimmistä. Napakkaa kangasta, ei kulahda, ainoa miinus on hinta.

Sansha

Nämä Sanshan puvut ovat Tanssitarvikkeesta. En pidä puuvillasta treenipuvuissa, sillä se on niin

 kuuma materiaali, ja hikeentyy näkyvästi. Näitä pukuja käytän melko harvoin myös sen takia, että

 jalansuut ovat vähän liian löysät, ja nousevat siis korviin ellei pukua ole joka toinen sekunti

 kiskomassa alaspäin. Ei siis paras valinta treenitunnille, mikäli haluaa keskittyä muuhunkin kuin

 pukuun :D

sunnuntai 9. elokuuta 2015

TANSSIJAELÄMÄÄ OULUSSA

Hei ystäväiset!

Mä tosissaan muutin perjantaina 1.8. Ouluun. Muutto sujui hyvin, vaikkakin flunssa kohtasi

 vuorollaan kunkin meistä muuttajista. Aluksi olin sisäisesti kauhuissani tästä kaupungista, koulusta,

 asunnosta, siitä etten tuntenut täältä ketään... Mutta kun pelkkää valkoista ja tyhjyyttä ammottava

 huoneeni oli saatu laitettua ja vähän

 kaupungissa pyörittyä, tuli luottavaisempi fiilis. Heti maanantaina aloitin kouluni valinnaiset

 kesäkurssit, jotka kestävät ihan virallisen koulun alkuun saakka. Oon nauttinut kovasti tanssimisesta,

 ihmisistä, koulusta, Oulusta... Tuntuu oikealta paikalta :) 


Ensimmäisen kurssimme opettaja pyysi halukkaita esiintymään viiden päivän aikana

 sisäistämällämme repertuaarilla  Tanssin Valloitus -festareille. Mitäpä muutakaan mulla olisi ollut

 sunnuntaina, joten tietysti ilmoittauduin mukaan. Esiintyminen pitkän tauon jälkeen tuntui kivalta,

 vaikka teokset olivatkin work in progress -muotoisia, eli ei ollut suurta jännitystä sen puolesta, että

 matskua oli harjoiteltu 5 päivää. Videomateriaalia liikkeestäni harjoituksissa nähtyäni teki vähän

 mieli peruuttaa osallistuminen, mutta pakko antaa itelle armoa, kun ei ole tanssinut tai esiintynyt

 koko kesänä... Suunta ainoastaan ylöspäin ;)